Hapettuvuus (<5 mg O₂/l) kuvaa hapen määrää, joka kuluu vedessä olevien hapettuvien aineiden, erityisesti orgaanisen aineksen, hapettamiseen. Kohonneita arvoja esiintyy usein pintavesissä ja joissakin matalissa pohjavesissä, joissa orgaaninen kuormitus vaikuttaa veden laatuun. Suuri hapettuvuus voi näkyä veden kellertävänä tai ruskehtavana värinä. Tulos ei yksin osoita tiettyä yhdistettä tai terveysriskiä, vaan se tulkitaan yhdessä muiden analyysien, kuten raudan, mangaanin ja orgaanisen hiilen määritysten kanssa.