Mineraalipitoisuus tarkoittaa veteen liuenneiden suolojen kokonaismäärää. Suuri mineraalipitoisuus vaikuttaa veden makuun ja sähkönjohtavuuteen sekä voi heikentää joidenkin desinfiointimenetelmien tehoa ja lisätä korroosioriskiä.
Alkaliteetti kuvaa veden kykyä vastustaa hapon lisäyksen aiheuttamaa pH:n laskua. Pieni alkaliteetti tekee pH:sta herkemmän muutoksille, kun taas suuri alkaliteetti vakauttaa pH:ta.
Natriumionit (<200 mg/l) lisäävät veden mineraalipitoisuutta ja suurina pitoisuuksina voivat tehdä vedestä suolaisen makuista. Natriumpitoisuus huomioidaan myös materiaalien ja käsittelymenetelmän valinnassa.
Kloridi-ionit (<250 mg/l) voivat suurina pitoisuuksina tehdä vedestä suolaisen makuista ja viitata rannikkoalueilla meriveden tunkeutumiseen pohjaveteen. Kloridi lisää veden sähkönjohtavuutta ja voi kasvattaa metallien korroosioriskiä.
Sulfaatti-ionit (<250 mg/l) voivat suurina pitoisuuksina heikentää veden makua, lisätä sähkönjohtavuutta ja vaikuttaa korroosioon sekä saostumien muodostumiseen.
Vetykarbonaatti-ionit muodostavat suuren osan veden alkaliteetista. Kalsium- ja magnesiumvetykarbonaatit voivat kuumennettaessa muodostaa kalkkisaostumia lämmitysvastuksiin ja putkistoihin.
See on hea valik!